Pahoittelen kuvien paljoutta.
Arkielämä Irlannissa on aika samanlaista kuin Suomessa, joten siitä löytyy säälittävän vähän blogattavaa. Koulussa mikään ei tunnu edistyvän, mutta en anna sen haitata liikaa. Etsin itselleni haasteita ja sählään omiani sillä aikaa, kun opettaja yrittää saada muut kuuntelemaan.| Infotaulun kuva vanhasta hautausmaasta. |
| Kuja sisäänkäynnille. |
Näissä hautakivissä lukee:
"O' Lord have mercy on "To the memory of Pat Tracy died 28th Oct. 1810.
the soul of John Curley Beneath this humble pile is placed
who dep this life sept In Mother's arms easy
the 18th 1846 aged A man whom moral Virtues graced
15 years. Also his sister His name was Patrick Tracy
Elizabeth Curley who Two score ten and seven years
dep this life June Doth mark for you the time
the 25th 1818 aged 7 That he has spent in sighs and tears
years may they rest To earn the promis'd dime
in Peace amen." May Christ in whom we hope to rise
Preserve his soul from pain
Untill reunion doth surprize
Both never to part again.
Requiescat in pace."
Samalla kävelyretkellä kävin kiertelemässä pitkin joenvartta.
| Joenvarren puisto oli kaunis |
Vaikka täälläkin on koivuja, kuten kuvassa näkyy, selviän silti täysin ilman allergialääkkeitä. Cobyn lähdettyä ei ole ollut mitään oireita, yaay! Käytän astmaa silti tekosyynä liikunnasta poisjäämiseen, koska koulun lyhythihaisessa paidassa ja shortseissa ei tee mieli mennä ulos tuuleen urheilemaan. Miksi koulun pitää puuttua kaikkeen vaatetukseen? Hyvänä oppilaana saan pitää huivia joillakin oppitunneilla, koska näytän aina niin kärsivältä. Rakennukset ovat täällä tyhjiöitä, jotka imevät kaiken kylmän ilman ulkoa. Ai sytytit takan? Ha, ei, kaikki lämpö pakenee paperiseinistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti