Kaupunkikäynti

Tällä viikolla oli espanjalaisen vaihtarin 16-v. syntymäpäivä, joten menimme juhlimaan sitä porukalla Dubliniin. Turhan iso porukka ja neljän vuoden ikäjakauma aiheuttivat sen, että tekemisen ja ruokapaikan löytäminen oli varsin haastavaa.

Sää ei ollut paras mahdollinen.

Kauppakäytävät
loivat tunnelmaa.

Minä ja italialainen vaihtari menimme shoppailemaan sillä aikaa kun muut lähtivät lumisateessa eläintarhaan. Meitä ei kiinnostanut maksaa yli kymmentä euroa elukoista joita näkee kotimaassakin.

Poikkesimme Dublinin Powerscourt Center ostoskeskuksessa, joka on ainoa laatuaan. Rakennus on vanha eikä muistuta kauppakeskusta lainkaan. Kaikki kaupat myyvät vintagea ja toimivat samalla pieninä museoina. Eihän sieltä hintatason takia juuri mitään voi ostaa, mutta kiertelimme sitä yli kaksi tuntia. Taide ja vintage vetivät puoleensa enemmän hipstereitä kuin olen missään nähnyt. En tiennyt että ne oikeasti pukeutuvat kuten kuvissa.


Ravintolat olivat levittäytyneet ympäri keskusaulaa niin, ettei tiennyt ollenkaan, minkä ravintolan alueella oli. Emme jääneet syömään, koska tarkoitus oli mennä porukalla italialaiseen ravintolaan muiden saatua eläimistä tarpeekseen. Menimmekin, ja ravintolalla kesti yli tunti saada viimeinenkin ateria tilauksesta valmistettua. Tässä vaiheessa me muut olimme jo lopettaneet, eli sinne emme enää mene ja laitamme boikottiin.



Päivä poissa pikkukylästä oli mukava, mutta en kyllä saman porukan kanssa enää lähde pääkaupunkiin asti. Liian paljon ihmisiä joilla kaikilla täysin eroavat mielipiteet. Itse en ymmärrä pakkoturismia; mielestäni on hauskempaa vain viettää aikaa porukassa. Tosin parillakin vuodella ikäeroa on tässä iässä aika suuri merkitys, joten en ihmettele, että tunnelma oli porukassa välillä aika kireä.

Väittelyretki

Koulussa ja kotona arki rullaa aika normaalisti, eikä enää tahdo muistaa olevansa vaihtari. Ensi viikon lomalla pitää taas yrittää aktiivisemmin tutustua ympäristöön.

Tänään käytiin luokkaretkellä Port Laoise (lausutaan Port Liish) -nimisessä pikkukylässä seuraamassa koulujenvälisen väittelykilpailun maakuntafinaalia. Tappiohan siinä tuli, mutta luokkaretki oli silti mukava.
Oli kiva päästä pois omasta pikkukylästä, vaikka tämä toinen ei ollut yhtään sen isompi. Matkalla näki vähän Irlannin luontoakin.

Bussissa huomasin, että luokkakaverit pitävät minua jo osana kalustoa enkä enää ole Se Ulkomaalainen, jonka kanssa täytyy käyttäytyä esimerkillisesti. Tämä on kaiketi hyvä, vaikka irlantilaiset ovatkin aika eloisaa porukkaa.